OK. Elämäntarinani.
Olin käynyt tuolla ja ehkä sielläkin, täällä olen nyt, koettuani sitä ja tätä, joskus sitä sun tätä, ja kuljen eilisestä huomiseen, pitkää, mutkaista ja mäkistä polkua, alusta loppuun saakka. Se on elämäntarinani, siinä kaikki.
Tavattuani holistije, niin miehiä kuin naisia, kuulee monenlaista selvitystä siitä, miksi olut olisi parempi kuin mies, tai miksi olut olisi parempi kuin nainen.
Runoilin siitä oman ajatukseni:
Mieluummin nukun pois, kuin nukkuisin juoppo sylissäni.
Ennemmin luopuisin elämästäni, kuin antaisin narkomaanille.
Toiveeni täyttäisi saada nähdä unta, selvinpäin,
selvän naisen selättämänä,
vaan sellaista ei liene olevan olemassakaan.
Humala on parempi kaveri kuin huono kumppani,
vaikka humalassa kaikki ovat oikeita,
oikeista oikeimman vuoksi jättäisin huonot tapani,
mutta hänestä vain uneksin, ja näen untani taas hänestä.
Ennemmin luopuisin elämästäni, kuin antaisin narkomaanille.
Toiveeni täyttäisi saada nähdä unta, selvinpäin,
selvän naisen selättämänä,
vaan sellaista ei liene olevan olemassakaan.
Humala on parempi kaveri kuin huono kumppani,
vaikka humalassa kaikki ovat oikeita,
oikeista oikeimman vuoksi jättäisin huonot tapani,
mutta hänestä vain uneksin, ja näen untani taas hänestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti