Koulussa kaiken ajankäytön määräsi lukujärjestys. Vaikka kuinka ahdistava ja hirveä, kuitenkin se jaotteli koululaisen ajankäytön tunnilleen aivan tarkkaan. koulu oli hyvä koulu, sillä se opetti kaksi asiaa: Antoi opin jotta voi lukea, laske ja kirjoittaa, mutta myös opetti ajankäytön saloihin.
On merkittävää ihmiselle, että osaa käyttää aikansa tehokkaasti ilman stressiä.
Joka viikkoiset tekemiset tulee oivaltaa, ja ne tulee tehdä, niin kaikki tullee tehdyksi eikä mikään jää tekemättä. Joka päiväiset tekemeiset taas ovat elämänehto. Lukujärjestykseen ei rtarvits ekirjoittaa: Muista hengittää, muista syödä, tuollaiset tekee ilman muistilappujakin.
Lukujärjestys on kuin työvuorolista, muistilappu tai ajankäytön suunnitelma, mutta siitä kiinni pitäen ajankäyttö sujuu siten kuten sen alkujaan ajattelikin olevan.
Ei tarvitse kyseenalaistaa mitään, ei tarvitse epäillä onko tämä oikein, tekee vain sen joka on listalla, ja tulokset syntyvät, halutut tulokset syntyvät, sillä syy ja seuraus suhde pätee... jos haluat keon aikaiseksi, sinun tulee kantaa korsia kekoon yksi toisensa jälkeen, vaikka välillä tuntuisi ettei siinä ole miletä, kuitenkin lopussa kiitos seisoo ja sinä seisot itse kekosi päällä.
Siksi lukujärjestys on hyvä kamu, se luodaan hengessä jollaiseksi halutaan asioiden muuttuvan, ja kun lukujärjestystö noudattaa, muutosta ei saata estää eikä välttää.
Jos laihdut gramman päivässä, olet viikon päästä 7 grammaa kevyempi. Jos säästät sentin päivässä, olet vikon päästä 7 senttiä varakkaampi, jos käbvelet päivässä askeleen, viikon päästä olet 7 askelta edempänä kuin tänään.
Jos opettelet vierasta kieltä sanan päivässä, viikon kuluttua osaat 7 sanaa, joka on monta sataa prosenttia enemmän kuin tänään.
sama toimii toisinkin päin. jos juot yhden oluen päivässä, olet lopulta lakoholisti, tai jos lihot gamman päivässä, mitä olet vuoden päästä, tai 10 vuoden päästä?
asiat tapahtuvat, joskus omalla painollaan, laiskalla laiskan onni, mutta uutteran onni ei välttämättä ole yhtään sen suurempi ilo.
Tätä ajatellessa. Jos hiot rautatankoa, saat aikaan neulan. Oliko tarkoitus ainoastaan teroittaa tanko, vai saada neula aikaiseksi? Liika on liikaa, tulee osata tietää mitä tavoittelee, ja pidättäytyä siinä. Kohtuuden mitta on sopiva, eikä sopivaa ole jos nakkivaras saa hirttotuomion, joskaan ei ole oikein jos varas pääsee kuin koira veräjästä.
Elämä todella on pitkänmatkan juoksua, jossa on pikataipaleita, eikä koskaan saata tietää milloinnmatka loppuu, vai loppuuko se kesken kaiken. Elämme planeetalla, jonka kuori on kinteää, vaikka vesi ei ole kiinteässä muodossaan kuin pieneltä alalta, ja planeetta elää jatkuvassa muutoksessa. Jopa lastu lainehilla on vakaampi kuin ihmisen paikka maan päällä... silti rakennamme huomiseen, vaikka tänään voi olla huominen jota ei koskaan tule.
Siitä huolimatta, lukujärjestys järjestää elämää, ja koulusta poiketen jokainen saa itse luoda oman lukujärjestyksensä, koota mitä siihen kuuluu, ja minkä sisimmässään todeksi tuntee, se on aitoa.
maanantai 9. elokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti